Eri kaupunkien välillä huiteleminen on nyt hetkellisesti jäähyllä. Sunnuntaina vanhempien sohvalla maatessa tuli outo olo, että pitäisi päästä takas omaan kotiin, omaan rauhaan ja tuttuihin kuvioihin. Ei niinkään koti-ikävä, mutta joku sellainen rauhattomuus, johon ainoa apu oli ilmeisesti tää pieni kodiksi kutsuttu koppi Idässä. Takana on huisi viikko, jonka jaoin muutaman ihanan tyypin kanssa. Ystävä vietti kesän ainoaa vapaata viikkoa ja miulla on fiilis, että otettiin siitä aika hyvin kaikki irti. Tehtiin just niitä asioita, joista talvella aina puhutaan, että kesällä sitten kävellään aamuyöllä Kallion katuja tai istutaan nurtsilla syöden jätskiä. Kierreltiin vaikka missä, mut samalla huomasin taas sen, että tuollasta ei jaksa pidemmän päälle. Jos sama meno jatkuis vaikka kuukauden, niin jälkipyykkinä tulis varmasti sen luokan henkinen (ja varmasti osittain myös fyysinen) krapula, että pitäisi kasailla itseä takaisin arkeen ihan huolella.
Kotona on hyvä. Käyn uimassa, vaikka vesi ja ilma on molemmat edelleen ihan liian kylmiä. Juon väljähtänyttä kahvia keittiönpöydän ääressä kelaten samalla, että missähän sitä tulee asumaan syksyllä. Toivottavasti Tampereella tai Bristolissa. Kesä on vasta ihan alussa, vaikka samalla tuntuu, että niin paljon on jo mennyt ja tapahtunut. Kohta on juhannus. Oon aina vihannut juhannuksia, koska meillä ei oo mökkiä ja vuokramökkeilystä sain tarpeekseni joskus lapsena. Kaupungit tyhjenee ja tulee vaan jotenkin ahdistava olo. Pari vuotta vietin Lontoo-juhannuksia. Sitten muutaman hassun pihagrillaus-juhannuksen. Viime vuonna olin palailemassa Ranskan nummilta ja osuin juhannukseksi Pariisiin, mikä oli ihan kivaa, koska siellä ei ollut sitä juhannushuminaa niinkuin Suomessa. Katsoin random-tytön kanssa jalkapalloa kalliilla terassilla, jossa meillä oli varaa tilata puoliks yks siideri. Sekään ei ollut yhtään miunlainen ratkaisu, mutta parempi kuin Suomi-juhannus luullakseni. Tänä vuonna on taas kaupunkijuhannus. Ystäviä ja grillausta. Ehkä siitä tulee ihan hyvä. Ainakin jos vaihdan vähän tätä asennetta koko päivää kohtaan.
Viime yönä Joensuu tuntu joltain ihan toiselta. Istuttiin kaverin kanssa joenvarressa ja nurtsilla loikki pupuja. Kesäyöt on kaikessa valoisuudessaan jänniä.
Varmaan tän viikon eniten kuluttamani levy:
https://peruskoulu.bandcamp.com/releases
hylatytaskeleet 